torstai 9. helmikuuta 2017

Ratsastajan rimanalitus



Kauden ensimmäinen kisapäivä sisälsi huonoa ratsastusta, jännittämistä, pientä parannusta luokkien välillä ja jäätävää kylmyyttä kisavaatteissa pakkassäällä. Kaikkiaan ihan ok päivä lähtökohtiin nähden, kun kaksi kisoja edeltävää päivää pääsin ratsastamaan kunnon treenit maneesilla, ja niitä ennen viimeisin kerta taisi olla joskus marras-joulukuussa.

Se ei kuitenkaan ole hyvä tekosyy sille, että varsinkin ensimmäisen luokan ratsastin tajuttoman huonosti. Alitin oman riman ihan täysin ja näin ollen sain Rytynkin esiintymään aivan oman tasonsa alapuolella. Onneksi tämä luokka oli vain heC, joka valmentajan kanssa keskusteltua päätyi meille kaudenalkajaisluokaksi ihan vähäisestä treenistä ja muista syistä johtuen. Eikä muuten tuntunut yhtään, että oltaisiin oltu mitenkään normaaliin tasoomme nähden liian helpossa luokassa! Lopullinen sijoitus häntäpäässä luokkaa ei myöskään antanut syytä sitä epäillä. Prosentit olivat 62,77% tutustumisluokan kouluohjelmasta.



"Tasainen suoritus, hieman lisää voimaa liikkumiseen. Pyri vakaampaan kuolaintuntumaan, jotta saat liikkeen menemään selvemmin takajaloista selän yli kohti tuntumaa."

Seuraavan luokan verryttelyyn muutin taktiikkaa, sillä toivoin Rytyssä näkyvän enemmän liikkumisen iloa radalla. HeC:n verkassa oli vielä melkoisen jännittynyt poni, sillä paikka ja maneesi olivat meille ihan uusia, joten oli pakko aika lailla vaan ottaa liikettä alle ja joustaa tietyissä muissa asioissa. Toiseen verryttelyyn otin sitten paljon enemmän mukaan sitä edellisessä postauksessakin puhumaani motivointia, ja Rytty liikkuikin aika kivasti! Radallakaan ei tapahtunut niin pahaa hyytymistä kuin aiemmassa luokassa, vaikken edelleenkään ponia osannut ratsastaa yhtä hyvään moodiin mitä se verryttelyssä oli.



Rata sinänsä oli suhteellisen tasainen ja rikkeetön, mutta laimea - paperissa toistui numerot 5,5 - 6,5. Edelleen tuntumasta, voimasta ja eteenpäinpyrkimyksestä saimme ansaitusti palautetta. Radalla minulla oli vielä aika hyvä fiilis, mutta jälkikäteen se laimeni, sillä tunne selkään oli parempi kuin miltä rata videolta näyttää. Jotenkin harmittaa, etten saa ikinä tuomarien edessä näytettyä ponista parastaan! En voi ymmärtää, mikä siinä on niin vaikeaa. En koe enää jännittäväni kisoja käytännössä lainkaan ja olen nyt kuitenkin seitsemättä kautta tässä kisaamassa, eli ei pitäisi olla kiinni enää siitä, että "rutiinia lisää vaan"! Minulla on aivoissa varmaan joku kisablokki ja vaikka verkassa ja treeneissä poni olisi superhieno, saan sen radalla laimenemaan jotain 110-prosenttisesti.

Tulos oli 63,00% ja sijoitus 10/14.


"Tasaista suorittamista, liikkeen eteenpäinpyrkimykseen huomiota kaikissa askellajeissa. Nyt jää suht paljon pelaamaan kuolaimen kanssa, pyri itse pitämään vakaa käsi ja istumaan liikkeen mukana."

Ainakin jäi parannettavaa kauden tulevia kisoja ajatellen, eikä päässyt kauden alkuun liikaa ylpistymään! Työt jatkuu, ja ehkä vielä joskus saadaan kuskikin ratsastamaan radalla. Toisesta luokasta on video alla, vaikka itseäni ehkä vähän hävettääkin sitä katsoa. Ei kuitenkaan ihan niin paljoa kuin ensimmäistä rataa, jota en jaksanut edes ladata. Sain Rytyn näyttämään siinä oikeasti ihan sellaiselta hädin tuskin heC-tasoiselta eestinpullalta, joten kukaan ei saisi sen katsomisesta mitään iloa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti