tiistai 3. tammikuuta 2017

Uuttavanhaa elämää




Nyt on pari päivää ehditty totutella taas uusiin tallirutiineihin. Enimmäkseen tosin tuntuu, ettei mikään olisi aiemmasta muuttunut - yllättävää sinänsä, sillä ennen tätä 1,5 vuoden reissua Rulle ehti kuitenkin viettää meillä kahdeksan vuotta yhteen putkeen. On jokseenkin itsestäänselvää, että heti sen palattua tuntui siltä, että tänne se kuuluu ja kuin se ei olisi poissa ollutkaan.

Rullen muutto sujui hyvin, 3 kilometrin matka taittui ratsain ja kotitielle kääntyessä korvat kääntyivät tötterölle ja askel reipastui. Ulkoilemaan se pääsi ainakin toistaiseksi aidan toiselle puolelle Rytystä ja Denisestä, eikä olla vielä ihan varmoja, miten tarhausjärjestelyt tullaan lopulta toteuttamaan. Rulle ja Rytty eivät ole ikinä tulleet keskenään juttuun, sillä ylisosiaalisena persoonana meinaa Rytty käydä pahasti antisosiaalisen Rullen hermoille... Täytyy pohdiskella, mikä vaihtoehto olisi kaikkien kannalta paras.



Joku ehti jo kysäistä, miksi Rulle tuli takaisin. Meillä ei ollut alkujaan puhetta ylläpidon kestosta, mutta en usko kummankaan osapuolen olettaneen sen olevan kovin montaa vuotta kestävä. Nyt oli sellainen hetki, että keskusteluissa molemmat oli sitä mieltä, että on kotiinpaluun aika. Rulle oli tehtävänsä täyttänyt ja pääsi nyt "eläkepäiville" takaisin pienelle tallille ja hieman kevyempään käyttöön.

Tulevaisuudensuunnitelmat Rullella ovat vielä auki, mutta ei se vielä oikeasti eläköidy, vaikka jo 18-vuotiaaksi kääntyikin. Ihan hullua, että se on noin vanha! Silloin kun Rulle tuli omistukseeni, oli se saman ikäinen kuin Rytty nyt, 8-vuotias. Liikutamme ponia Pinjan kanssa mahdollisimman monipuolisesti eri tavoin, ja lisäksi pari ylläpitokodin aikaista sopivan kokoista kuskia jatkavat näillä näkymin meilläkin - toivon mukaan suhteellisen säännöllisesti, että Rulle saa riittävästi liikuntaa. Vielä on oikeastaan kaikki tosi epäselvää, mutta kunhan ratsastuspohjat paranevat, alkavat rutiinit varmasti nopeasti muodostua.

Kaikkiaan olen joka päivä hirmuisen onnellinen, että kuljemme taas yhtä matkaa Rullen kanssa. Ylläpitoaika oli siinä hetkessä tarpeellinen sekä minulle että Rullelle, mutta nyt on ihanaa, että poni on taas kotona ♥


Rytty on liikkunut nyt lähinnä metsäkävelyiden merkeissä, ja pellollakin tänään pyörähdettiin. Juuri nyt se on hirmuisen jäykän oloinen kropastaan, eikä mikään ihme. Pitkään aikaan ei ole pystynyt tekemään oikein mitään, pohjat ovat niin kovat ja joustamattomat että tarhassakin poni joutuu liikkumaan varovasti ja sitten vielä nopeasti kylmentynyt ilma päälle. Onneksi nyt näkyy satavan lunta, niin ehkä elämä helpottuu! Olisi enemmän kuin kiva päästä molempien ponien kanssa taas kiinni kunnon liikutusrytmiin.


Välillä tulee onneksi elämässä näitäkin hetkiä, kun kaikki on hyvin ja voi hetken hengähtää ilman murehtimista. Vielä täältä varmasti pohjallekin päädytään, mutta juuri nyt en paljoa vaihtaisi! Tulevaisuus on vaan aina yhtä suuri ja hieman pelottavakin mysteeri, eikä auta tähän hetkeen liiaksi tuudittautua, mutta jos nyt edes vähäksi aikaa?

2 kommenttia

  1. aivan mahtavaa että rulle on palannut ja saa viettää ikimuistoisia "eläkepäiviä" rauhassa ja kevyemmällä käytöllä. Oot ihan huippu ja tykkään tosi paljon lukea sun postauksia koska kirjoitat kaikki hyvin selvästi että lukijat ymmärtää, oot ihana, jatka samaa mallii<3

    VastaaPoista