torstai 15. syyskuuta 2016

Elämänkäänteitä

Huh. Melkoisen pitkä aika on kulunut siitä, kun edellisen kerran olen kirjoittanut! Mitä kauemmin on pois, sitä vaikeammalta tuntuu aloittaa niin sanotusti uudelleen. Viime ajat vaan ovat olleet sellaista härdelliä, etten ole jaksanut miettiä mitään ylimääräistä - nyt kuukauden verran olen opetellut ihan uutta elämänrytmiä. Päädyin lopettamaan koulun, ja olen viihtynyt ainakin toistaiseksi oikein hyvin työelämässä. Opiskelemaankin tosin palaan takuulla, kunhan hetki on suotuisa. Tällä hetkellä on tilanne kuitenkin ihan hyvä näin!




Hevospuolella on kaikki suunnilleen entisellään. Olen oman lisäksi päässyt ratsastamaan kahta hyvin eri tyyppistä hevosta, joka on ollut kivaa vaihtelua ja hyödyllistä omalle ratsastukselle! Ryttykin voi hyvin (joskin hieman paksusti). Hieman hämmennyin tajutessani, että nämä viikon takaisen valmennuksen kuvat ovat tämän bloggaamattoman ajanjakson ainoat kunnolliset todistusaineistot! Syksyllä on niin mahtavan kaunista, että pitäisi kyllä vielä kuvailla, kun valoakin riittää. Näiden kuvien taustat ovat superihanat, eikös?

Kyseisen päivän valmennus oli harvinaisen työteliäs. Olemme Rytyn kanssa molemmat vähän liian mukavuudenhaluisia tehdäksemme kunnolla töitä ilman valmentajan läsnäoloa, joten etenkin tahattoman 2,5 viikon valmennustauon jälkeen oli hieman työnsarkaa! Itsenäisesti ratsastukseni on oikeasti vähän sellaista lusmuilua, lähinnä sen suhteen, etten jaksa ratsastaa Rytyn takajalkoja niin aktiivisiksi kuin olisi tarve. Ryttyhän ei itse niitä turhan ponnekkaasti nostele... "Se on vähän sellainen perinteinen suomalainen työtä vieroksuva mies!"



Sitten kun Rytyn saa motivoitua töihin, on se kyllä mahdottoman kiva! Tarvitaan vaan paljon avotaivutusta, siirtymisiä ja avotaivutuksen sisällä siirtymisiä. Siinä siis tämän hetken työnteon reseptimme, jolla olen nyt itsenäisestikin saanut aikaan sitä tunnetta, että takaosassa on oikeasti moottori. Siitähän käytännössä kaikki lähtee! Kyllä vaan on automaattisesti hevonen edestä kevyt ja kaikin puolin pehmeästi ratsastettavissa ilman mitään vippaskonsteja. Rytyllä on vähän huono yhdistelmä se, että etupainoinen liikkuminen on sille luontaista ja takajalat tosiaan vaativat paljon aktivointia. Kun palaset saa kohdilleen, ei meno kuitenkaan enää selkään sille tunnu!

Nyt on lähiaikojen tähtäimessä ainakin kahdet kilpailut; tulevana sunnuntaina oman seuran koulukisat, jossa samalla mitellään seuramestaruudesta K.N. Special -luokassa, ja parin viikon päästä uudelleen kotikisat - sillä kertaa kuitenkin esteiden merkeissä! Ne ovatkin meille vasta toiset (ja mitä todennäköisimmin viimeiset) estekisat tälle kaudelle. Ratsastan itse pikkuluokan, mutta sen lisäksi olen nakittanut Rytyn osallistumaan 60 cm luokkaan toisen ratsastajan kanssa. Älkääkä yhtään naurako siellä, etteikö 60 cm olisi myös pikkuluokka... Ei tälle ponille, olen nimittäin melkoisen ylpeä jos Rytyn hyppylahjoilla se saa siitä hyväksytyn tuloksen jo tällä kaudella. Kotitreeneissä ne ovat nyt menneet estekuskinsa kanssa hienosti lyhyttä rataa 70-75 cm korkeudella!



Syy miksi en itse hyppää kisoissa sitä toista luokkaa on se, että olen hypätessä a) arka ja b) vähän huono tekemään (nopeita) ratkaisuja tarvittaessa. Muilla hevosilla olen kisannut 70 cm asti (hui!), mutta koin, että Rytylle täytyy nyt saada selkään ratsastaja, jolla on parempi estepää ja kykyä viedä poni radalla tilanteeseen kuin tilanteeseen. Odotan tätä tulevaa kisapäivää kyllä kaikin puolin suurella innolla!


Kohta loppuu muuten se koulupenkillä hyppääminen, kun meille on tuota pikaa saapumassa vihdoin ikioma estesatula! Siitä se ura vasta urkeneekin. Josko tästä elämäkin taas tasaantuisi sen verran, että pystyn taas aktiivisemmin bloggaamaan. Mietin jo hanskojen heittämistä tiskiin ihan lopullisesti blogin suhteen, mutta enpä vielä malttanut! Nyt tuntuukin onneksi kirjoittaminen taas hieman kivemmalta.

4 kommenttia

  1. Tulitkin jo yksi päivä mieleen blogihiljaisuuden takia, onneksi kaikki on hyvin :) Tsemppiä kisoihin! Ja kiva kun et lopettanut blogia, tämä on yksi suosikeistani.

    VastaaPoista
  2. Kiitos että jaksoitkin tulla kirjoittelemaan! Rytyn kuulumisia on aina kiva seurata :D

    VastaaPoista