torstai 22. lokakuuta 2015

Leiritunnelmissa!

Paljon kiitoksia kaikille ihanista kommenteista edellisessä postauksessa, en ehtinyt vastailla todella hektisen alkuviikon takia, mutta kaikki on luettu ja otettu hyvin kiitollisina vastaan! Elämä jatkuu, meillä tulikin onneksi paljon muuta ajateltavaa sekä ihmisille että poneille, kun lähdettiin heti maanantaiaamuna naapuriin pikkuiselle kolmen päivän syyslomaleirille. Kannatti lähteä, vaikkei se sunnuntai-iltana kovin motivoivalta tuntunutkaan - siellä ei kyllä ehtinyt jäädä murehtimaan menetyksiä, mikä tuli ehdottomasti tarpeeseen.


Meillä oli kiva pieni, tuttu porukka ja todella tiivis ja antoisa minileiri. Kuvamateriaalia ei juurikaan tallentunut kun ratsastettiin koko ajan yhdessä ryhmässä, mutta sänkipellolta on muutama syksyisä otos postausta piristämään. Tosiaan, periaatteeni "ei enää ikinä pellolle tällä ponilla" ei kauaa kestänyt, kun meidätkin Rytyn kanssa yhden tunnin päätteeksi raahattiin sänkkärille. Eipä poni ihan siivosti koko aikaa käyttäytynyt, mutta ei tehnyt niin hirveitä muuveja kuin edellisellä kerralla, joten kakut jäivät siltä erää onneksi leipomatta!


Maanantaina ratsastettiin aamulla koulutunti aiheena liikeratojen laajuus. Ihan ei ole tarkkaan enää mielessä mitä tehtiin, mutta ainakin väistöt ja keskiaskellajit kuuluivat ohjelmistoon. Vaihtelevin fiiliksin mentiin, Rytty oli kyllä ihan hyvä kun keskityin oikeasti ratsastamaan mm. laukassa. Iltapäivällä hypättiin, se on jäänyt taas meillä vähän epäsäännöllisemmäksi, joten tunnillakin tuntui kaikki aika vaikealta. Huonosta laukasta tuli tehtyä mitä kummallisimpia ratkaisuja sekä ponin että kuskin osalta. Lopuksi fiilis kyllä parani hyppyjenkin osalta, kun saatiin alle hieman parempi laukka! Rutiininpuutosta oli siis selkeästi näkyvissä, mutta yksin hyppääminen vaan on niin kauhean vaikeaa, että siihen tulee liian harvoin vaivauduttua.



Tiistaina oli tosi jännä aamutunti, kun vaihdeltiin ratsuja niin, että kaikki ratsastivat hetken toistensa hevosilla. Hieman pelottavaa, mutta oikeasti tosi hauskaa! Oppi arvostamaan omaa ponia ja niitä ominaisuuksia, jotka tekevät siitä juuri itselle sopivan. Muutenkin on tietysti aina sekä kivaa että hyödyllistä ratsastaa välillä muillakin kuin omalla. Tämän tunnin lopuksi vaihdettiin omien selkään ja käytiin tekemässä ne pienet sänkkäripäästelyt, jonka kuvamateriaali tätä postausta koristaa.



Illalla pidettiin iisimpi tunti, kun aamu oli aika rankka poneille (ja ehkä vähän kuskeille myös!). Ilman satulaa ratsastettiin pääasiassa eteen alas -muodossa mahdollisimman rentoa hevosta hakien. Taisi olla leirin onnistunein tunti, kaikessa helppoudessaan tuli kyllä melkoisia ahaa-elämyksiä koettua siinäkin! Toisaalta oli masentavaa tajuta, etten osaa ratsastaa satulan kanssa häiritsemättä hevosen liikettä istunnallani. Siitä siis vähän harjoiteltavaa pitkälle tulevaisuuteen.

Keskiviikkoaamuna meillä oli ohjelmassa leikkitunti, jossa tehtiin myös hieman working equitationiin perustuvia harjoituksia. Muilla tunneilla ratsastin Rytyllä, mutta tälle tunnille halusin ehdottomasti Rullen! Oli niin hirmuisen hauskaa, että hymy oli korvissa pitkään. Rullella on mennyt tosi hienosti ylläpitokodissa, aikomus on kirjoittaa enemmän sen kuulumisia ja omia fiiliksiä tässä lähiaikoina! Olen sitä kyllä säännöllisesti nähnyt ja rapsutellut koko ajan mutten selkään asti ehtinyt, joten ei ole tullut kuulumisiakaan kerrottua.




tehtävänä oli siirtää "seiväs" eli tässä tapauksessa pitkä raippa tynnyristä toiseen, en ole
sentään poniin koskemassa astetta järeämmällä aseella vaikka hämäävältä saattaa näyttää!

Leirin edetessä oltiin kaikki enemmän tai vähemmän masentuneita ongelmista istunnasta ja sillä vaikuttamisesta, joten viimeisellä tunnilla paneuduttiin niihin. Ratsastettiin ilman jalustimia ja korjailtiin tuntumaa koko tunti. Itse mm. sain opetella pitämään ohjat kunnolla kädessä ja näin ollen Rytyn paremmin raamissa, ja eron kyllä huomasi - ratsastus oli niin paljon helpompaa, vaikka samalla Rytty tuntui vähän vaikeammalta pitää hyvin liikkeessä. Koska kuitenkin valmentajan sanojen mukaan en saa antaa sen ikuisesti venyä ja vanua miten haluaa, olisi nyt oikeasti korkea aika opetella uusi tuntuma! Harjoitusta vaatii nyt omalla kohdallani ihan erityisesti istunnalla liikkeeseen mukautuminen, ohjien pituus ja käden vakaus sekä jalan asento. Näiden ongelmien ratkaisuun saatiin hyviä eväitä kotiin ja toivottavasti saadaan joskus jotain aikaiseksikin.

Ratsastusten ohella ehdittiin paljon valmentajan kanssa keskustella tulevaisuudesta, asettaa tavoitteita ja miettiä konkreettisesti ratkaisuja niiden saavuttamiseksi. Tätä aihetta voisin avata paremmin erillisessä postauksessa, koska siitä jäi paljon mietittävää ja tätä ei jaksa kukaan enää lukea jos vielä jatkan. Kaikkiaan on vieläkin leiristä hurjan hyvä fiilis, oli ihan mielettömän hauskaa! Kiitos osallisille!

4 kommenttia

  1. Tosi kiva että pääsit hyviin fiiliksiin leirin aikana vaikkei olisi aluksi innostanut :) Vaikuttaa tosi kivalle leirille ;) Aika hauskaa että vaihdoitte hevosia yhdellä tunnilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jep! se oli kyllä mielenkiintoinen tunti :)

      Poista
  2. Mä itse koin istunnassa suuren ahaa-elämyksen, kun tajusin pidentää jalustimia reiällä. On se kumma miten paljon helpommaksi istuminen muuttui, kun jalat istuivat oikeisiin kohtiin koulusatulassa... Auttaisko tohon ohjaongelmaan se, että laittaisit kumilenkit ohjissa niihin kohtiin, joissa käsiä olisi tarkoitus pitää? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pidensin vasta mun jalustimia reiällä, olen tosiaan ratsastanut liian lyhyillä tähän saakka ja nyt yritän opetella uuteen pituuteen! joo, jonkun tommosen muistutuksen ohjiin kyllä tarvitsen, pystyn aina hetken ratsastamaan riittävän lyhyillä ja sitten päästän ne valumaan pidemmiksi. kiitokset sulle kommentista :)

      Poista