maanantai 12. tammikuuta 2015

Kovasti kaivattu onnistuminen

Vihdoin on täälläkin (ainakin taas hetken aikaa) sen verran lunta, että omalle kentälle on jo muutaman kerran päässyt ratsastamaan. Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, pitkä jakso lähes pelkkää maastoilua ei ole tehnyt Rytylle hyvää - se on ollut sileän työskentelyssä viime aikoina huono, oikeasti tosi huono. Taisin eräällä ratsastuskerralla manata Pinjalle, että poni ei ole koskaan ollut näin huono ratsastaa... No, totuudenperästä en ole niin varma - etenkään, kun vikoja ei saisi ponin niskoille työntää, vaan etsiä ongelmat sieltä satulan päältä.


Tänään jatkettiin alkuratsastus tutulla linjalla, Rytty lähinnä kuikuili kentän ulkopuolelle ja oli todella jähmeä ratsastaa. Se tunne on tosi vaikea selittää, mutta kuvittele että ratsu ei ole yhtään kanssasi - keskittyy touhuamaan omia juttujaan ja ignooraa kaikki apusi. Kuitenkin ravissa kävi yhtäkkiä joku naksahdus ja Rytty oli tosi hyvän tuntuinen! Kehuin ponia paljon ja käveltiin palkkioksi pienet välikäynnit.

Sen jälkeen työskentelyä jatkettuani Rytty oli taas sellainen kuin Rytyn kuuluu olla, kevyt ja pehmeä ja ennen kaikkea avuilla, mitä se ei ole rehellisesti ollut pitkään aikaan. Huh, onneksi kyseessä taisi olla vaan tilapäinen mielenhäiriö! Pelkäsin, että olen suunnilleen pilannut nuoren hevosen lopullisesti ja se ei tule enää koskaan tästä paremmaksi. Ei vaan, toivon mukaan nyt päästään treenaamaan taas normaalimmin! En esimerkiksi ole halunnut edes yrittää mitään meille uudempia ja haastavampia juttuja, kun ei saatu yhteistyötä toimimaan edes ihan perusasioiden merkeissä. Mutta nyt mm. avotaivutukset, takaosakäännökset ja vastalaukat pääsevät taas ohjelmistoon!


Nyt kun lunta on sen verran ettei ole liukasta, niin pitäisi keksiä Rullellekin jotain aktiviteettia. Poni on ollut ihan tylsistynyt, kun ei ole päässyt töihin! Osittain johtuen näistä huonoista keleistä ja kengättömyydestä, osittain siitä, ettei meillä Pinjan kanssa riitä aika. Ja se harmittaa ihan älyttömästi. En vaan tiedä mitä ponin kanssa keksisi, koska en haluaisi ja pystyisi esimerkiksi antamaan sitä ylläpitoon muualle, mutta toisaalta ei innosta ajatus ottaa kotitallillekaan ketään vieraita. Kuulostaa ehkä tyhmältä jonkun korvaan, mutta tällainen fiilis minulla on kun talli on oikeasti kotona. Lisäksi asutaan niin kaukana kaikesta huonojen kulkuyhteyksien päässä, että etenkin nuorten pikkukuskien olisi vaikea tänne päästä.

Rulle ei kuitenkaan myöskään ansaitse mitään varhaiseläkettä ja se olisi tosi hyvä opettaja jollekin pikkuiselle. Ja tiedän myös, että tällä liikutustahdilla se tulee lihomaan ihan älyttömästi, mikä ei tosiaan ole suotavaa. Kun vain saisikin vuorokauteen tunteja lisää...


Kovasti on pienelle ihmiselle annettu huolenaiheita mietittäväksi, mutta kyllä niistä selvitään! Joskus olisi kiva vaan voida hengittää rauhassa ilman, että tarvitsisi jatkuvasti löytää vastauksia. Ihan liittyen elämään yleisestikin. Sen ainakin tiedän heti vuoden ensimmäisenä koulupäivän jälkeen, että tästä koulusta hankkiudun eroon aivan 100% varmasti. Ainoa vaan, että suunnitelma B on vielä vähän kesken...

Nyt riittää kuitenkin negatiivisuudet! Vaikka onkin pakko miettiä mitä tulevaisuudessa tekee, pitää osata myös unohtaa murheet ja nauttia elämästä juuri tällä hetkellä. Kyllä kai kaikille joku paikka tässä maailmassa on, enköhän minäkin ajan kanssa löydä omani!

6 kommenttia

  1. Mulle on niin tuttu toi tunne, että vuorokauteen pitäisi saada muutama tunti lisää, vaikkei mulla hevosta olekkaan ;)
    Kyllä se siitä pikku hiljaa se B-suunnitelmakin sieltä jostain alkaa löytyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. taitaa olla yleinen ongelma kyllä! toivotaan :)

      Poista
  2. mikset vaan lopeta tota koulua jos tuntuu epämiellyttävältä, panostat töihin ja hevosiin nii kauan et opiskelusuunnat selviää :) tsemppiä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin mä lopetankin, pitäs vaan ensin tietää mitä teen sitten sen jälkeen! kun töihinkin voisi vaan mennä, se voi olla haastavakin projekti... mutta joo, jotain mä kehittelen jos ei opiskelujutut ala selvitä :)

      Poista
  3. Kannattaa opettaa Rulle kulkemaan käsihevosena. Tai sitten poni kärryjen perään ja Rytty naruun,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. muuten ehdottomasti mutta nuo kaksi vihaavat toisiaan, voisi olla turhan vaarallista menoa! :D

      Poista