maanantai 19. tammikuuta 2015

Ajattelemisen aihetta

Eilisestä kouluvalmennuksesta jäi käteen paljon mietittävää. Sen lisäksi että piti keskittyä Rytyn karkaileviin lapoihin ja tuskin yhtään paremmin hallinnassa olleeseen ulkokylkeen, tajusin pahimman heikkouteni ratsastajana; en vie asioita loppuun asti. En viitsi poistua mukavuusalueeltani, vaan jään ratsastamaan niin, että poni tuntuu pintapuolisesti ok'lta, mutta ei kuitenkaan käytä itseään niin tehokkaasti kuin kuuluisi. Saatan jättää esim. taivuttamisen ihan puolitiehen tai antaa ponin nojailla sisäohjaan ja roikkua siinä kiinni, kun en viitsi tehdä asian eteen enempää. Yritän siis oikaista, vaikka Rytyn ja itseni kannalta pitäisi todellakin ratsastaa ne pieneltäkin tuntuvat asiat oikeasti läpi.


Virheiden ja heikkouksien tiedostaminen on ensimmäinen askel asian korjaamiseen ja odotankin kovasti kevättä, että oma kenttä sulaa ja päästään normaaliin kouluilurytmiin kiinni. Meillä on niin paljon hiomista ihan perusjutuissa, että tekemistä on vielä paljon ennen kuin voidaan esim. odottaa kisakaudelta kummempaa menestystä. Motivaatio tehdä töitä on kuitenkin suuri ainakin kuskilla, toivottavasti myös ponilla... :) Kyllä siitä hyvä tulee, kun itse korjaan asenteeni ja oikeasti ratsastan sen sijaan, että teen asiat puoliteholla. Sillä kun ei saavuta yhtään mitään edes kotitreenissä, tulevista kisasuorituksista puhumattakaan.

Itse valmennuksesta ei sen enempää, se nyt meni miten meni. Valmentaja vaati täydellisyyttä mutta itse ratsastin huonosti, mistä johtui se etten huippufiiliksiä saavuttanut. Nyt epäsäännöllisemmän koulutreenailun myötä Rytyn muoto on taas vähän huonontunut ja se vajoaa kuolaimen taakse todella helposti - kuten valmentaja sanoi, ponin pitäisi rullata ihan eri suuntaan, eli eteenpäin. Pitänee nyt taas tehdä samaa kuin mitä tehtiin pitkälti koko viime kesä, eli ratsastaa ponia paljon matalassa eteen alas muodossa ja olla tarkkana ettei leukakulma pääse sulkeutumaan.


Vaikka melkoisen epäonnistunut fiilis jäikin, niin julkaisen teille nämä pari videota alkuraveista sekä laukasta. Aallonpohjalta ylöspäin vaan ja kova tsemppi päälle kunhan kelit antavat taas myöten, niin kyllä se siitä!



10 kommenttia

  1. en vaan lakkaa ihastelemasta tuota ravia, niin mageen näkönen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. onhan se joo, vielä kun osaisin sitä ratsastaa hieman paremmin ;D

      Poista
  2. Sanon heti tähän alkuun että älä ymmärrä tätä viestiä väärin! :)

    Huomasin ja olen aikaisemminkin huomannut että Rytty aukoo suutaan ja nyt kiinnitin siihen huomiota että oma nuorehko shettis aukoo samanlailla suutaan. Olen kovasti miettinyt että mistä moinen voisi johtua, sillä kovasta kädestä se ei johdu, niinkuin ei varmasti Rytynkään tapauksessa. Kuolaimena meillä on ohut synteettinen kolmipala.

    Osaatko sinä kertoa että mistä moinen voisi johtua, tietysti nuori ikä on varmasti se yksi syy, mutta tarkemmin ottaen mistä se johtuu kun ei malta tukeutua kuolaimelle kunnolla, vaan on ns. epätasainen..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on vaikea sanoa ja varmasti hevoskohtaista. Rytty on tehnyt sitä aina, sille kuolain on leikkikalu ja se rouskuttelee sitä niin ratsastaessa kuin myös esim. ollessaan tallissa kuolaimet suussa. En tarkalleen tiedä mitä se sille tekee siellä suussa, mutta selkeä rouskutteluääni siitä kuuluu... Tosin iän myötä sen suu on hieman rauhoittunut, viime kesänä suun aukomista näkyi vielä paljon enemmän kuin nyt, vaikka vieläkin se sitä tekee.

      Kuolainvalinta voi vaikuttaa, tai sitten iän myötä tuleva tasoittuminen. En ehkä tässä vaiheessa vielä huolestuisi sinunkaan kohdalla, se voi ajan kuluessa helpottaa ihan itsestäänkin! En myöskään kannata ongelman peittämistä esim. köyttämällä suuta alaturpiksella, se ei tule ongelmaa parantamaan kuin korkeintaan kosmisesti, ja se taas ei ole tavoiteltavaa. Mutta tosiaan tapauskohtaista, en uskalla sanoa oikein juuta tai jaata näkemättä tapausta (tai tällä kokemuksella muutenkaan :D).

      Poista
  3. Kyllä, asioiden loppuun vieminen on ylitsepääsemättömän vaikeaa. Etenkin riittävän taivutuksen saavuttaminen tuntuu vaativan pari tuntia valmentajan jatkuvaa komentelua, ennen kuin se menee ratsastajan (tai tässä tapauksessa vapaamatkustajan) kaaliin :D
    Olit sitten mitä mieltä tahansa teidän menosta, niin minun silmiini se kyllä näyttää taas kerran ihan älyttömän hienolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no kyllä, kaikki olisi niin paljon helpompaa kun heti alusta alkaen ratsastaisi kunnolla kaiken läpi, mutta ei...! haha no kiitti, hyvä jos se ei ulkopuoliseen silmään näytä vielä ihan toivottomalta :D

      Poista
  4. Kyllä se taas varmaan alkaa säännöllisen treenailun myötä sujua :) Asenne vaan kuntoon niin kaikki onnistuu ! :)

    VastaaPoista
  5. Upean letkeää ravia, aikamoinen eestinhevonen !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. odotas vaan tulevaisuuteen kun se saa vielä lisää tasapainoa ja voimaa siihen ;D

      Poista